Alkukosketus

Palataan hetkeksi heinäkuun puoleen väliin. On käynnistymässä matka kohti Perintö -teoksen ensi-iltaa. Tässä työryhmän johtajatar Riina Hosion produktion lähtölaukaussanat.

13.07.2014

Luomistyön aloittaminen on hyppy tuntemattomaan. Sen voi tehdä joko kevyesti varpaita vedessä kostuttaen, pommihypyllä tai maha edellä veteen lässähtäen, jokainen valitsee tyylinsä. Taitavinkin uimahyppääjä kokee joskus veden pinnan vastuksen aiheuttamaa kipua, mutta niin kuin uidessa, niin kokoillan teoksen luomisessa matkaan kannattaa lähteä porukalla, josta saa tarvittaessa turvaa.

Ison ryhmän vahvuus on yksilöiden erilaisuus. Silloin kun yksi ryhmän jäsenistä on päättänyt kokeilla uida virran yli joen toiselle laidalle, toinen on varustautunut pelastusrenkain ja –liivein, kolmas kannustaa uhkarohkeaa ja neljäs tuijottaa skeptisesti tilannetta puhelimen näyttöön hätänumeroa valmiiksi näppäillen. Loppujen lopuksi on todennäköisempää selvitä tilanteesta voittajana ja kokemusten rikastuttamana, jos mukana on useampi kuin yksi ihminen.

Voin omasta puolestani kertoa, että koen aika ajoittain eräänlaista olemassa olon tuskaa. Olen huomannut, että toisten ihmisten seura helpottaa omaa olemassa oloani ja tekee hengittämisestä rentoa ja vapaata. Siksi olenkin kiitollinen Tanssiteatteri Hämyyn kuulumisesta, ja erityisen kiitollinen olen tämän teoksen laajennetusta työryhmästä.

Yhdessä hengittäminen on helpompaa – parin kanssa tanssin paremmin, yhdessä olen olemassa kevyemmin.

– Riina

DSC02379

Nyt syntyy jotain uutta ja tuntematonta!

TOP